TIETOA SALOLA WIND PARK -TUULIVOIMAHANKKEESTA

Toimija: Projektiyhtiö Salola Wind Park Oy
Sijainti: Jyväskylän Korpilahden Vespuolella, Vaarunvuoren ja Leivonmäen kansallispuiston väliselle alueelle.

 

  • Hankkeessa suunnitellaan 8-10 tuulivoimalan rakentamista.

  • Voimaloiden tornin korkeudeksi on suunniteltu 200 metriä, roottorin halkaisijaksi 180 metriä ja kokonaiskorkeudeksi näin ollen 290 metriä. 

  • Maasto kohoaa hankealueella Päijänteen pinnasta paikoitellen yli 100 metrin, jolloin tuulivoimalat nousevat miltei 400 metriin Päijänteen pinnasta (Vertailuna Kärkistensillan korkeampi pyloni on 96 metrin korkeudessa Päijänteen pinnasta).

  • Hankealueen pinta-ala on noin 800-1000 ha

  • Suunniteltujen voimaloiden yksikköteho olisi noin 6 MW, jolloin koko hankkeen nimellisteho olisi noin 42-60 MW

  • Alue on yksi kahdeksasta maakuntaliiton selvityksessä tunnistetusta erityisen merkittävästä hiljaisesta alueesta, voimalat sijoittuvat keskelle tätä aluetta. Tämä on Jyväskylän ainoa hiljainen alue, ja ulottuu poikkeuksellisen usean kunnan alueelle.

  • Hankealueella on maakuntaan merkittyä matkailun ja virkistyksen vetovoima- aluetta.

Havainnekuvia tuulivoimaloista maisemassa

havainnekuvia.png

Ehta Wind 31.12.2019 suunnitelman tietojen perusteella laatinut 3D Consulting H&E Oy / Hans Nevanperä. 

Havainnekuvat laadittu 7 myllyn suunnitelman perusteella, eli kuviin tulisi  1-3 myllyä lisää, joista osa sijoittuisi lähemmäs kuvauspaikkoja.

Jyväskylän kaupungin toimittamia etäisyystietoja hankealueeseen:
 

  • Lähimpään asutettuun taloon pohjoisessa 1,8 km, idässä 2,1 km, etelässä 1 km ja lännessä 2,30 km.
     

  • Vaarunvuorten Natura 2000 -alueeseen: 2,0 km
     

  • Putkilahden Natura 2000 -alueeseen: 1,7 km
     

  • Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärven Natura 2000 -alueeseen: 4,8km
     

  • Aukeasuon luonnonsuojelualueeseen: 0,5 km
     

  • Vaarunvuoren luontopolun lähtöpaikalle: 4,5 km
     

  • Oittilan kylälle, Villa Cavèn: 4,1 km
     

  • Putkilahden kylälle, Virtasalmen silta: 5,1 km
     

  • Leivonmäen kansallispuistoon: 4,8 km
     

  • Tammijärven Mäkitupalaismuseolle (valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö): 8,2km
     

  • Kärkistensalmen sillalle: 10,5 km
     

  • Oravivuorelle (Struven ketjun piste, Unesco maailmanperintökohde): 13,9 km
     

  • Korpilahden Satamaan: 16,5 km

Mittaustapa ei ole tiedossamme. Esimerkiksi Aukeasuo sijaitsee hankealueen sisällä.

Myllyjen sijainnit kartalla

7myllya.png

Myllyjen sijaintikuva seitsemän myllyn suunnitelmassa, etäisyydet asutuksesta.

Lisämyllyjen sijainti kartalla. Lisämyllyt merkitty karttapohjaan ruksilla. Lisämyllyjen sijainti muuttaa hanketoimijan selvityksissä ilmoitettuja etäisyyksiä esimerkiksi rakennuksiin, maisema-alueisiin sekä Natura2000-alueisiin.

ELY:n lausunnosta YVA-tarpeen keskeisimmät seikat

Luonnonsuojelualueet

  • Hankealueen länsipuolella sijaitsevat Vaarunvuorten (FI0900039) ja Putkilahden (FI0900098) lintu- ja luontodirektiivin perusteella suojellut Natura-alueet.

    • Jyväskylän kaupungilla Natura2000-alueita yhteensä 1946 hehtaaria. Näistä jopa puolet sijoittuvat 10 kilometrin sisälle hankealueesta.

Vaarunvuoren luonnonsuojelualueiden käyttösuunnitelma (pdf-tiedosto)

  • Hankealueen itäpuolella sijaitsee Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivisuon (FI0900074) lintu- ja luontodirektiivien mukainen Natura-alue, josta suurin osa kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon.

  • Hankealueen eteläpuolella sijaitsee kaksi Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa olevaa suojelualuetta, Uusi-Liikolan etäisyys on noin 300 m hankealueesta ja Myllymäen etäisyys on noin 150 m.

  • Rakennusalueelle sijoittuu 6 suojelualuetta, jotka muodostavat soidensuojelun täydennyskohteen Ahvenlampi-Luotosuo-Pieni Hanslampi.

  • Hankealueella on todettu lukuisia metsälain tarkoittamia pienvesikohteita, joista osa on pohjavesivaikutteisia ja näin ollen herkkiä alueen pohjavesivirtausten muutoksille. Näitä sijoittuu hankealueelle tai siihen rajautuen yhteensä 51 kappaletta (yhteenlaskettu pinta-ala on 39 ha). Pienvedet ovat vesilain alaisia ( tihku, lähde,noro ) ja ne ovat yhteydessä Putkilahden pohjavesialueelle.

  • Tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin jää perinnebiotoopeja (hakamaat, useita niittytyyppejä, lehtolaitumia).
     

Vaarunvuoren retkeilykäytön kehittämissuunnitelma (pdf-tiedosto) 

https://www.sll.fi/korpilahti/paikallisluonto/


ELY:n lausunto YVA- tarpeesta

Leivonmäen kansallispuisto

Valtaosa Leivonmäen kansallispuistosta sijoittuu alle 10 km etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista. Voimalalaitosten 180m pitkät lavat näkyvät kansallispuiston virkistyskäytön keskeisille taukopaikoille.

 

Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa on osoitettu lisäksi hankealueen halki kulkeva ohjeellinen päävirkistysreitti, Leivonmäen kansallispuistosta yhdysreitti Vaarunvuoren luonnonsuojelualueille.

 

Jyväskylän kaupungin viherverkko selvityksessä (pdf-tiedosto) korostetaan metsäisten yhteyksien säilyttämistä naapurikuntien luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviin alueisiin. Esimerkkinä nostetaan Leivonmäen kansallispuisto, jonka metsäisen yhteyden Vaarun ja Putkilahden Natura2000-alueisiin tuulivoima-alue ja sen voimalinjat rikkovat.

 

Myös WWF-Suomi on kannanotossaan tuulivoimarakentamiseen (pdf-tiedosto) nostanut esille ehdon, jossa maa-alueiden tuulivoimapuisto tai sen voimalinjat eivät saa katkaista nk. viherkäytäviä luonnonsuojelun kannalta merkittävien alueiden välillä. Vaikka julkaisu on vuodelta 2011 ei ehdon merkitys ole heikentynyt, vaan se on entistä tärkeämpi. Tuulivoimaloiden koko on jopa kaksinkertaistunut julkaisuajankohdasta.

Linnusto

Hankealueella tai sen läheisyydessä on myös monia erityisesti Keski-Suomen osalta linnustollisesti arvokkaita lajeja ja lintukohteita. Alueen läheisyydessä pesii mm. Sääksiä, Haikaroita, Kaakkureita, Riekkoja, Ruskosuohaukkoja, sekä useita muita suuria vesi- ja petolintuja. Havaintoja on tehty esimerkiksi merikotkasta sekä selkälokista. Päijänteen alue puolestaan on erittäin merkittävä reitti muuttolinnustolle.

Lähde: Ks. ELY:n lausunto sekä Natura2000-alueiden www-linkit

Maisemat

Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Putkilahti on alun perinkin kuulunut valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja päivitysinventoinnissa aluetta ollaan entisestään laajentamassa. Oittilan kyläkeskus on maakunnallisesti arvokasta maisea- aluetta. Voimalat sijoittuvat lähimmillään 9 kilometrin päähän Tammijärven valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä (Peltolan mäkitupalaismuseo).

 

Voimaloiden suurin maisemavaikutus kohdistuu Hauhanpohjan, Oittilan Synsiänlahden, Tammijärven, Hauhan ja Putkilahden Ylisjärven länsirannan puoleisille alueille.

 

Tuulivoimalaitosalue vaikuttaa myös Oravivuoren Struven ketjun pisteen (Unesco-kohde) maisemaan.

 

Voimalat näkyvät Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitetulle maisema- / matkailutielle (Korpilahti-Luhanka-Sysmä).

 

Lisätietoa: Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2016 (pdf-tiedosto)

putkilahti_kartta.jpg

Putkilahti, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Voit klikata kuvan suuremmaksi.

Miten toteutuvat ympäristöministeriön ohjeet tuulivoimarakentamisesta?

Pääsääntöisesti tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita ovat esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä luonnonsuojelualueet.

Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (pdf-tiedosto)

 

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (pdf-tiedosto) huomautetaan, että maisema-alueita tulee tarkastella suunnittelussa ennen kaikkea kulttuurihistoriallisesti huomattavina kokonaisuuksina, joiden arvo perustuu historiallisten piirteiden ohella yhä jatkuvaan ympäristön ja elinkeinojen väliseen kestävään suhteeseen. Suunnittelussa tulee myös pyrkiä takaamaan, että maisema-alueilla säilyvät ne aineettomat hyödykkeet, joita ympäristö- ja maisemanäkökulmat huomioon ottava elinkeinotoiminta tuottaa sivutuotteinaan. Näitä ovat muun muassa alueen yleinen viihtyisyys, houkuttelevuus, ekologinen monimuotoisuus, ajallinen kerroksellisuus sekä alueellinen ja paikallinen identiteetti.

 

Koska maisemissa on harvoin jyrkkiä ja yksiselitteisiä rajoja, ovat alueiden rajaukset useimmiten monen muuttujan kompromisseja. Vaikka maisema-alueiden karttarajauksia käytetään alueidenkäytön suunnittelussa toimintaa ohjaavina konkreettisina elementteinä, tulee rajat nähdä myös suuntaa-antavina. Maisema-alueiden yleiskuvaan vaikuttava maisema jatkuu myös rajausten ulkopuolella, joten maisema-alueiden tuntumassa tehtävillä toimenpiteillä voi olla olennaisia vaikutuksia maisema-alueiden arvoihin. Maisema-alueita ja niitä ympäröiviä alueita onkin tarkasteltava maankäytön hankkeissa kokonaisvaltaisesti.
 

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä annetut lausunnot ja kannanotot-raportissa (pdf-tiedosto) kuvataan maisema-alueiden negatiivisia vaikutuksia tuulivoimarakentamiseen näin: ”Yksi tuulivoimaloiden olennaisimmista ympäristövaikutuksista on juuri maisemallinen vaikutus. Erityisen ongelmalliseksi maisema-alueiden ja tuulivoimarakentamisen välisen suhteen teki se, että myös maisema-alueiden ulkopuolelle jäävien tuulivoimaloiden voidaan katsoa vaikuttavan alueiden maisemakuvaan.”

 

Oppaassa arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun (pdf-tiedosto) ohjeena on, että tuulivoimaloiden rakentamista ei suositella arvokkaille maisema-alueille tai niiden lähistölle. 

 

Maisemavaikutusten arvioinnissa tuulivoimarakentamisessa (pdf-tiedosto) nostetaan esille maisemakuvalliset arvot, joita maaseutuympäristön avoimissa peltoaukeissa suurimittakaavainen tuulivoimarakentaminen voi heikentää.

Mikä on tuulivoimaloiden yhteisvaikutus Päijänteelle?

Salolan alueen lisäksi Päijänteen alueelle on valmisteilla useita tuulivoimateollisuusalueita. Esimerkiksi Toivakan kuntaan Joutsan ja Leivonmäen kansallispuiston läheisyyteen, Päijänteen rantamaisemaan suunnitellaan kuutta 245 m pyyhkäisykorkeuden voimalaa. Jo rakennetut Luhangan Latamäen kuusi voimalaa näkyvät mm. Vaarunvuoren ja Housuvuoren laelta.